Täällä ollaan vaan ja junnaillaan. On ollut pääsiäistä, flunssaa ja viisaudenhammas-ongelmia. Tämän hetkistä painoa en ole mitannut, olen odottanut vähän otollisempaa hetkeä. Liikunta on nyt aiemmin mainittujen syiden takia jäänyt vähiin, vieläkin on aika tukkoinen olo eikä jumpalle ole uskaltautunut lähteä.
Vaihdoin taas eilen uuteen työpisteeseen perehtymään ja väsymys on ollut sen mukaista. En tiedä paljonko uutta tietoa voi kalloon enää mahtua, mutta perehdytyspisteitähän riittää vielä tämänkin jälkeen. Huhhuh. Toisaalta olo tuntuu väsyneemmältä, kuin niilla viikoilla kun kävin liikkumassa. Ehkä loppuviikosta uskaltautuisi jo hikoilemaan.
Töissä saa aika usein motivaatiota laihdutukseen. Siellä näkee ne ylipainon ja huonojen elämäntapojen tuotokset: kuluneet nivelet, sydän- ja verisuonisairaudet ym. Ei ne tietysti aina ole itseaiheutettuja, mutta suurin osa. No joo, saarnaaminen sikseen.
Laihdutusta sekä elämän ylä- ja alamäkiä maustettuna ajoittaisella huumorilla ja jatkuvalla kitinällä.
Tietoja minusta
- Nienor
- Pyöreä parikymppinen naisenalku. Opiskelun ohessa tarkoituksena pudottaa painoa takaisin normaalilukemiin. Lisäksi avoparin arkea ja normielämän kiemuroita.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Maanantai -masennus
Ugh, maanantai oli ihan niin hirveä kuin aina ennekin. Meillä oli viikonloppuna taas ihania vieraita käymässä, kylläpä muuten väsyttää sellaisen vajaa kolmivuotiaan tenavan perässä juokseminen! Kun saisi itselleen vielä jostain yhtäpaljon energiaa! Lisäksi on monta päivää ollut pientä flunssanoloista ilmassa, vielä en kuitenkaan ole sortunut sairastamaan. Jos sitä tämän päivän ottaisi ihan levon kannalta :)
Perjantaina puntarilla ei tapahtunut mitään järkyttävää, tulos oli 68,9kg. Käytiin vielä zumbailemassa perjantai-illasta, ja jenkkakahvat tuntuvat nyt olevan jo toipuneet järkytyksestä. Siitäs saavat hyväkkäät! Huomiseksi olin jotain ryhmäliikuntaa varaillut, katsellaan miten olo tästä kehittyy.
Tässä vähän piristys-yritystä maanantaille!
Perjantaina puntarilla ei tapahtunut mitään järkyttävää, tulos oli 68,9kg. Käytiin vielä zumbailemassa perjantai-illasta, ja jenkkakahvat tuntuvat nyt olevan jo toipuneet järkytyksestä. Siitäs saavat hyväkkäät! Huomiseksi olin jotain ryhmäliikuntaa varaillut, katsellaan miten olo tästä kehittyy.
Tässä vähän piristys-yritystä maanantaille!
lauantai 16. maaliskuuta 2013
Työn raskaan raataja
Aamupaino oli 68,8 kg. Jei! Nyt parin viikon aikana on tullut käytyä siellä kuntokeskuksessakin, ainoastaan zumbaa on tullut kokeiltua. Paljon siellä on eri vaihtoehtoja, nyt on vaan aloittanut sellaisesta tutusta ja turvallisesta :) Ja on kyllä mahtavia zumba-ohjaajia! Aika paljon on ohjaajastakin kiinni, että miten heittäytyy niihin liikkeisiin, eilisen tunnin jälkeen oikein tunnen miten jenkkakahvat kärsivät.
Jos tästä pikku hiljaa kunnostautuisi myös sinne salin puolelle ja kokeilemaan uusia ryhmäliikuntatunteja. Pari, kolme kertaa viikossakin kun jaksaisi käydä niin ehkä tästä johonkin kesäkuntoon ois mahkuja ;) Työ vaatii myös omat veronsa, uutta on niin paljon! Siihen kun lisätään kiire ja työvoimapula, niin aijai! Perehdytys ei oikein toimi, ja itse tuppaan ottamaan stressiä jos en heti jotain osaa. Vastavalmistuneena minulla on kuitenkin aika paljon opittavaa, mitä ei koulussa pysty oppimaan. Nuo vanhat konkarit työelämässä jakaa sitä "hiljaista tietoa", ja ilmeisesti minä opin parhaiten kantapään kautta. Onneksi tuolla ei ole sellaisia hälytyslaitteita, mitkä oon onnistunut testaamaan parissa viime työpaikassa :)
No joo, mutta ihan hyvin on kuitenkin mennyt, ajan kanssa opitaan. Ehkä sitä pääsee jo päivystämään ennen kesää. Nyt pitää rueta laittamaan huushollia kuntoon, meille tulee ihkuja vieraita viikonlopuksi :)
Jos tästä pikku hiljaa kunnostautuisi myös sinne salin puolelle ja kokeilemaan uusia ryhmäliikuntatunteja. Pari, kolme kertaa viikossakin kun jaksaisi käydä niin ehkä tästä johonkin kesäkuntoon ois mahkuja ;) Työ vaatii myös omat veronsa, uutta on niin paljon! Siihen kun lisätään kiire ja työvoimapula, niin aijai! Perehdytys ei oikein toimi, ja itse tuppaan ottamaan stressiä jos en heti jotain osaa. Vastavalmistuneena minulla on kuitenkin aika paljon opittavaa, mitä ei koulussa pysty oppimaan. Nuo vanhat konkarit työelämässä jakaa sitä "hiljaista tietoa", ja ilmeisesti minä opin parhaiten kantapään kautta. Onneksi tuolla ei ole sellaisia hälytyslaitteita, mitkä oon onnistunut testaamaan parissa viime työpaikassa :)
No joo, mutta ihan hyvin on kuitenkin mennyt, ajan kanssa opitaan. Ehkä sitä pääsee jo päivystämään ennen kesää. Nyt pitää rueta laittamaan huushollia kuntoon, meille tulee ihkuja vieraita viikonlopuksi :)
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Sanoista tekoihin!
No nyt on hankittu jäsenyys paikalliselle kuntoklubille. Saapi käydä salilla ja ryhmäliikuntatunneilla, on hintakin kyllä sen mukainen. Vielä ei olla päästy kokeilemaan, kun meinaa flunssa iskeä. Eiköhän sitä ensi viikolla kuitenkin jo pääse vauhtiin, oli nimittäin tosi paljon eri vaihtoehtoja. Sillä silmällä katselin ainakin pilatesta, kahvakuulailua ja zumbaa.
Painoa en nyt ole mitannut, ehkä ensi perjantaina sitten. Töissä on pitänyt kiirettä ja siirryn jo ensi viikolla seuraavaan perehdytyspaikkaan. Omasta mielestä tämä "perehdytys" minkä sain edellisessä työpisteessä, oli kyllä niin hataraa että olisin tarvinnut vielä viikkotolkulla aikaa päästäkseni kunnolla kärryille. Kukaan ei oikein omaehtoisesti kerro mitään, vaan kaikki on kysyttävä erikseen. Tuntuu, että koko vastuu perehdytyksestä on omassa niskassa. Totta kai itse on vastuussa omasta oppimisestaan, se on itsestään selvää. Mutta olisi mukava jos edes joskus joku kertoisi kysymättäkin, perehdyttäisi, eikä kaikkia pikku juttuja tarvitsisi kokeilla kantapään kautta.
No, eiköhän se taas tästä. Oli pakko vähän purnata. Loikoisaa sunnuntain jatkoa!
Painoa en nyt ole mitannut, ehkä ensi perjantaina sitten. Töissä on pitänyt kiirettä ja siirryn jo ensi viikolla seuraavaan perehdytyspaikkaan. Omasta mielestä tämä "perehdytys" minkä sain edellisessä työpisteessä, oli kyllä niin hataraa että olisin tarvinnut vielä viikkotolkulla aikaa päästäkseni kunnolla kärryille. Kukaan ei oikein omaehtoisesti kerro mitään, vaan kaikki on kysyttävä erikseen. Tuntuu, että koko vastuu perehdytyksestä on omassa niskassa. Totta kai itse on vastuussa omasta oppimisestaan, se on itsestään selvää. Mutta olisi mukava jos edes joskus joku kertoisi kysymättäkin, perehdyttäisi, eikä kaikkia pikku juttuja tarvitsisi kokeilla kantapään kautta.
No, eiköhän se taas tästä. Oli pakko vähän purnata. Loikoisaa sunnuntain jatkoa!
maanantai 25. helmikuuta 2013
Still alive and kicking
Pahoittelen tätä pitkähköä taukoa. Nyt on muutettu ja pari viikkoa oltu jo uudessa työpaikassa. Muutto meni ihan niin päin pyllyä kuin vaan kuvitella saattaa :D Huhhuh, mutta onneksi nyt ollaan saatu kaikki tavarat jo tänne uuteen osoitteeseen. Tavarat löytävät paikoilleen pikku hiljaa. Asunto on ihan kiva, ainut ongelma on noiden kodinkoneiden kanssa, jotka tuntuvat hajoavan vuorotellen ja sitten odotellaan huoltomiestä viikkosotalla.
Töissä on opittavaa, oon oikeesti ollut tosi väsynyt. Sekä henkisesti että fyysisesti oon ollut tosi väsynyt, koska työtahti on aika nopea ja mukana yrittää pysyä. Olen kyllä tykännyt työstä, ja työtovereihin alkaa tutustua paremmin. Mä oon vähän varautunut aina uudessa tilanteessa, uusien ihmisten kanssa, joten tuntuu että mulla menee aina oma aikani ennen kuin kaverustun. Olen pohjimmiltani tosi ujo, pienenä olin tosi hiljainen ja hyvä jos koulussa sain suutani auki. Ajan kanssa olen opetellut siitä pois, nuoruuden teatteriharrastus auttoi tosi paljon, antoi itsevarmuutta ja keinoja päästä ujoudesta eroon.
Paino on pysytellyt samoissa lukemissa, lauantaina painoin 69,9 kg. Pääsin sentään 70 kg:n alle!! Jee. Ollaan kateltu noita paikallisia saleja, ja tällä viikolla olisi tarkoitus johonkin mennä tutustumaan. Tässä hakee nyt vielä töissä syöminenkin omaa rutiiniaan, välipaloja pitäisi enemmän syödä, kun nyt on menny työpäivät sillä yhellä aterialla.
Töissä on opittavaa, oon oikeesti ollut tosi väsynyt. Sekä henkisesti että fyysisesti oon ollut tosi väsynyt, koska työtahti on aika nopea ja mukana yrittää pysyä. Olen kyllä tykännyt työstä, ja työtovereihin alkaa tutustua paremmin. Mä oon vähän varautunut aina uudessa tilanteessa, uusien ihmisten kanssa, joten tuntuu että mulla menee aina oma aikani ennen kuin kaverustun. Olen pohjimmiltani tosi ujo, pienenä olin tosi hiljainen ja hyvä jos koulussa sain suutani auki. Ajan kanssa olen opetellut siitä pois, nuoruuden teatteriharrastus auttoi tosi paljon, antoi itsevarmuutta ja keinoja päästä ujoudesta eroon.
Paino on pysytellyt samoissa lukemissa, lauantaina painoin 69,9 kg. Pääsin sentään 70 kg:n alle!! Jee. Ollaan kateltu noita paikallisia saleja, ja tällä viikolla olisi tarkoitus johonkin mennä tutustumaan. Tässä hakee nyt vielä töissä syöminenkin omaa rutiiniaan, välipaloja pitäisi enemmän syödä, kun nyt on menny työpäivät sillä yhellä aterialla.
torstai 7. helmikuuta 2013
Jaksaa jaksaa!
Kyllä tämä muutto ihan kuntoilusta käy. Polvi oikuttelee, se on varmaan rasittunut. Vielä pitäisi jaksaa tehdä itse muutto, eli portaita pitäisi rampata kantamuksien kera. Jippii.
Uuden työn alkamistakaan en ole vielä kerennyt stressaamaan, mutta ehkä sitten sunnuntaina. Äh, en tiedä. Välillä pelottaa, välillä odotan innolla töitten alkamista. Sittenpä sen näkee.
Nyt jos yrittäis rentoutua. Meillä on miehen kanssa tapana jumahtaa katsomaan tv-sarjoja. Viimeksi katsottiin kuusi tuotantokautta The big bag theorya ja nyt on vuorossa Angel <3. Liekkö monesko kerta kun katsotaan koko tuo sarja, mutta on se vaan niin hyvä. Muita lemppareita on Buffyt, Supernatural ja Scrubs. Kyllä kelepaa.
Uuden työn alkamistakaan en ole vielä kerennyt stressaamaan, mutta ehkä sitten sunnuntaina. Äh, en tiedä. Välillä pelottaa, välillä odotan innolla töitten alkamista. Sittenpä sen näkee.
Nyt jos yrittäis rentoutua. Meillä on miehen kanssa tapana jumahtaa katsomaan tv-sarjoja. Viimeksi katsottiin kuusi tuotantokautta The big bag theorya ja nyt on vuorossa Angel <3. Liekkö monesko kerta kun katsotaan koko tuo sarja, mutta on se vaan niin hyvä. Muita lemppareita on Buffyt, Supernatural ja Scrubs. Kyllä kelepaa.
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Elämää pahvilaatikoiden keskellä
Nyt on kyllä sellainen fiilis, että ihan heti ei muuteta mihinkään! En muista yhtään aiempaa muuttoa, jossa asiat olisi menny näin vaikeesti. Mutta jospa se tästä, lauantaina olisi muuttopäivä. Jotenkin nyt tökkii kaikki, vuokrasopimuksen teko viivästyi teknisten ongelmien takia ja tulevalle työpaikalla olen kiikuttanut ties minkälaista todistusta ja lappusta. Ei muutollakaan ole periaatteessa kiire, jos kaikki nyt jostain syystä kusee, niin lähen sitten sukulaisten tykö ja maanantaina töihin. Jättäis miehen tänne pakkaamaan ja organisoimaan :D (muahhaa!)
Onneksi se tämän blogin pääasia, eli laihduttaminen, on puolestaan mennyt hyvin (ettepä olisi arvanneetkaan!) Viime perjantaina puntariin napsahti lukemat 70,1 kg. Eli viikossa pudotusta tuli -0,5 kg. Aivan hurjaa! Ei tällä vauhdilla paino ole pudonnut viimeksi kuin koko tämän urakan alussa. Jospa tämä oli vähän kuin uusi alku ;)
Harrasta päätöstä kuntasaliharjoittelun aloittamisesta vankista työterveyslääkärillä käynti ,joka liittyi työn aloittamiseen. Kyllä tuli sellaista paatosta! Luulin olevani ihan hyvässä kunnossa, mutta enpä ollutkaan enää samaa mieltä lääkäriltä lähtiessäni. Kovasti patisti salille ja tekemään polvelleni sopivaa aerobista harjoittelua. Vinkkinä siis muillekin, joilla polvessa on ongelmaa: polville armollisia ovat mm. pyöräily, vesijuoksu, cross-trainer sekä pururadalla yms. pehmeällä alustalla kävely.
Eli kohta pääsee sanoista tekoihin, mutta ensin muutto alta pois. Lisää pakkaamista siis ->
Onneksi se tämän blogin pääasia, eli laihduttaminen, on puolestaan mennyt hyvin (ettepä olisi arvanneetkaan!) Viime perjantaina puntariin napsahti lukemat 70,1 kg. Eli viikossa pudotusta tuli -0,5 kg. Aivan hurjaa! Ei tällä vauhdilla paino ole pudonnut viimeksi kuin koko tämän urakan alussa. Jospa tämä oli vähän kuin uusi alku ;)
Harrasta päätöstä kuntasaliharjoittelun aloittamisesta vankista työterveyslääkärillä käynti ,joka liittyi työn aloittamiseen. Kyllä tuli sellaista paatosta! Luulin olevani ihan hyvässä kunnossa, mutta enpä ollutkaan enää samaa mieltä lääkäriltä lähtiessäni. Kovasti patisti salille ja tekemään polvelleni sopivaa aerobista harjoittelua. Vinkkinä siis muillekin, joilla polvessa on ongelmaa: polville armollisia ovat mm. pyöräily, vesijuoksu, cross-trainer sekä pururadalla yms. pehmeällä alustalla kävely.
Eli kohta pääsee sanoista tekoihin, mutta ensin muutto alta pois. Lisää pakkaamista siis ->
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)