Työelämää, ei sen enempää

Nyt olen tällä viikolla virallisesti korkannut uuden ammattini. Kyllä se tuo pientä lisäpainetta uuden työpaikan tavoille oppimiseen, kun olet ensimmäistä kertaa, aikuisten oikeasti vastuussa tällä ammattinimikkeellä. Vaikkakin koulua on kolme vuotta takana ja käytännön harjoittelua todella paljon tehtynä eri olosuhteissa, niin vaikeuskerroin kasvaa hurjasti kun ei olekaan sitä ohjaajaa neuvomassa ja auttamassa päätöksenteossa. Se on nyt kokeiltava omaa päätöksentekotaitoa, teoriatietoja sekä käytännön taitoja. Sen oman ammattini vaativien taitojen lisäksi tulisi osata kaikki muukin :D Olenkin tapani mukaan oppinut asioita kantapään kautta, esim. hälytykset on hyvä ottaa pois päältä ennen kuin avaat ovet (hävetti).

Mutta joo, laihdutuksen kannalta en tiedä vielä työn vaikutusta. Toisaalta jalat ovat nytkin kipeänä, kun on kiireisen päivän kieli vyön alla kipittänyt huonoissa terveyssandaaleissa, mutta olo on sen verran nuiva että ajatuskin ylimääräisesti liikunnasta aiheuttaa fyysistä kärsimystä. Ehkä energiaa riittää taas enemmän loppukesästä, kun on sisäistänyt työkuviot ja jalat taas tottunut tähän härdelliin.

Back to work

Missä motivaationi luuraa? Olin viime viikon lomalla, ja annoin jotenkin itselleni luvan syödä mitä halusin. Ja meikätyttöhän söi! Asiaa ei auttanut yhtään tuo rakas mieheni, joka otti asiakseen kantaa kaupasta milloin mitäkin märssyä. Työt alkoivat (onneksi) kuitenkin tänään, joten eiköhän taas arkirytmiin pääse nopeasti.

Ahdistaa ja tympii kun paino on juminut niin kauan noissa samoissa lukemissa. Kun ei tule pudotusta, niin motivaatio laskee koko ajan. Haluaisin kuitenkin vielä pudottaa ainakin 5 kiloa, jos siihen pääsee niin miksei vielä toisetkin 5kg. Järjellä ajateltuna tuo -5 kg voisi olla jouluun mennessä mahdollinen :D

Haluaisin niin kovasti aloittaa jonkun uuden harrastuksen, ja vielä mukavampaa olisi saada kaveri jonka kanssa sitä harrastaa. Mutta kunhan tämän kesän nyt yrittää kammeta niin, että muutamankin kilon saisi poies. Voi taas sitten syksyllä arpoa ja voivotella miten taas eteenpäin.

Mites tässä näin kävi?

Kirjoitukseen venähti näköjään puolen vuoden tauko, osittain siitäkin syystä ettei painonpudotus ole ollut niin aktiivista kuin aiemmin. Paino on kuitenkin pysynyt samoilla linjoilla, sahannut korkeintaan muutaman kilon edestakaisin. Tällä hetkellä ollaan ehkä n. 69 kilossa, välillä alin paino oli 68,2 kg. Eli ei mitään maata mullistavaa. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut painon pysymään kuosissa, vaikkakaan se ei ole pudonnut niin kuin suunnittelin.
Kevät oli niin kiireinen koulun suhteen kuin aavistelinkin, joten salilla käynti jäi hyvin lyhyeen. Normi arkiliikunnan lisänä olen oikeastaan vain nostellut käsipainoja suht säännöllisesti. Tästä on jopa tullut tuloksia :D Kesä menee töissä, joten veikkaan ettei mitään lisäliikuntaa tule normikävelymatkojen lisäksi. Taas toiveikkaana odotan syksyä ja alkavia ryhmäliikunta-/tanssikursseja, melkein kuitenkin tietäen etten saa aikaiseksi niihin ilmoittautua. Edessä on kuitenkin viimeinen puoli vuotta ammattikorkeaa jäljellä, opinnäytetyön viimeiset työstöt ja syventävät harjoittelut. Pelottaa jo valmiiksi :D toisaalta on hyvin epätodellinen olo. Miten kolme vuotta on mennyt näin nopeasti? Kun aloitimme koulun 3,5 vuotta  tuntui ikuisuudelta eikä koulun loppua näkynyt. Nyt on enää loppurutistukset jäljellä ja syksy menee nopeasti. Ihan kuin sitä joutuisi kohta siirtymään työelämään.