Olen nyt yrittänyt juoda enemmän vettä. Jännästi sitä muka sen unohtaa, töissä ollessa tuli hyvin juotua kun oli vesipullo aina mukana. Lasta täysimettäessä tuli juotua kun janotti koko ajan :D
Pikku hiljaa veden juonti jäi vähemmälle, ja nyt olenkin yrittänyt ryystää entisenlaisesti.
Ja voinnissakin sen huomaa. Monesti aamupäivästä minulle tuli huono olo, Ajattelin ensin, että verensokeri laski niin alas, mutta ei se aikaisemmin ole oksettavaa oloa tuonut. Nyt kun olen aamupäivästä juonut enempi vettä, ei pahoinvointia ole tullut. Tietysti yön paaston päälle kun vetää motillisen kahvia, niin elimistö on aika kuivahko.
Tein eilen tunnin mittaisen Spawl and Brawl- treenin Tap Out:ssa, Oli yhtä tuskaa alusta asti. Ensin kyllä hankin hyvän hien jo painelemalla pitkin kylää väsynyt, huutava lapsi vaunuissa. Kun pakko on treeni tehdä silloin kun lapsi nukkuu, koska mies on aika paljon töissä. Eikä se vaan onnistu lapsen hereillä ollessa. Olen testannut.
Mutta siis, hiki oli jo valmiiksi. Tämä treeni ei ole ollut mukana alusta saakka, joten olen tehnyt sen ehkä kahdesti enkä muistanut minkälainen se oli. Huh huh, tein ennätykset kulutetuissa kalorimäärissä, tunnissa kului 489 kcal. Enkä tehnyt edes kaikkea, huilasin luvattoman paljon.
Paino se vaan ei meinaa tippua, on kyllä senttejä hävinnyt vyötäröltä ainakin, reisiin on tullut enemmän lihasta ja kädet on kiinteytynyt, Että ei se hukkaan ole mennyt kuitenkaan. Pari päivää sitten vaaka näytti 71.2 kg.
The light-version of me
Laihdutusta sekä elämän ylä- ja alamäkiä maustettuna ajoittaisella huumorilla ja jatkuvalla kitinällä.
Tietoja minusta
- Nienor
- Pyöreä parikymppinen naisenalku. Opiskelun ohessa tarkoituksena pudottaa painoa takaisin normaalilukemiin. Lisäksi avoparin arkea ja normielämän kiemuroita.
sunnuntai 7. elokuuta 2016
keskiviikko 3. elokuuta 2016
Leipähirmun univaje
Siis miten tää paino vaan nousee! Oon jo tosissani miettinyt, soitanko ja pyydän lähetteen kilpirauhaskokeisiin. Paino on noussut 5 kg n. 3-4 kk aikana. Ja kuitenkin vuoden verran lapsen syntymän jälkeen, jolloin en paljoa liikuntaa edes harrastanut, paino pysyi samana. Nyt sitten kun on yrittänyt jotain tehdäkin, niin ei kun lihoo vaan. Toki olen imettänyt lasta, ensin täysimetystä 5,5 kk ja sen jälkeen enempi ja vähempi. Edelleenkin 3-4 krt päivässä, mutta eihän se enää kuluta paljoa mitään.
Olen miettinyt tätä väsymystilaakin, että senkö takia paino nousee. Oikein huonosti nukutun yön jälkeen voisi syödä koko ajan. Varsinkin leipää ja karkkia. Karkit ym. olen yrittänyt jättää nyt "karkkipäivään" mutta leipää voisin vetää rajattomasti. Voisin elää pelkällä ruisleivällä.
Stressi on varmasti myös iso tekijä, Stressi siitä, saako ikinä nukutuksi kokonaista yötä. Stressi siitä, miten saisi nukutuksi koko yön (ts. miten saada lapsi nukkumaa). Stressi kun väsyneenä ei huvita tehdä kotitöitä. Miehen koko olemassa olo vi###taa , kun se nukkuu paremmin, pääsee moneksi tunniksi töihin ja sitten valittaa kuinka väsynyt on! Oikeasti!
Joo mutta olen sentään yrittänyt liikkua! Eilen tein Tap Out:ssa ensimmäisen kerran Muyai Thai-harjoituksen. Ensimmäistä kertaa treeni tuntui kivalle! Ei ollut tunnetta, että en selviä loppuun asti. Lisäksi ikijumissa olevat hartiani myhäilivät tyytyväisyydestä nyrkkeilyliikkeiden jälkeen. Synttärilahjaksi saamani sykevyö näytti harjoituksen päätyttyä maksimisykkeeksi 165, ja kaloreita paloi 355 kcal. Ihan hyvin kai, tuo sykevyö on ihan hauska keksintö. Täytyisi perehtyä syvällisemmin noiden sykerajojen sielunelämään. Toisaalta ei haluaisi liikaakaan tuijotella rannetta, sen kuin vetäsi menemään.
Olen miettinyt tätä väsymystilaakin, että senkö takia paino nousee. Oikein huonosti nukutun yön jälkeen voisi syödä koko ajan. Varsinkin leipää ja karkkia. Karkit ym. olen yrittänyt jättää nyt "karkkipäivään" mutta leipää voisin vetää rajattomasti. Voisin elää pelkällä ruisleivällä.
Stressi on varmasti myös iso tekijä, Stressi siitä, saako ikinä nukutuksi kokonaista yötä. Stressi siitä, miten saisi nukutuksi koko yön (ts. miten saada lapsi nukkumaa). Stressi kun väsyneenä ei huvita tehdä kotitöitä. Miehen koko olemassa olo vi###taa , kun se nukkuu paremmin, pääsee moneksi tunniksi töihin ja sitten valittaa kuinka väsynyt on! Oikeasti!
Joo mutta olen sentään yrittänyt liikkua! Eilen tein Tap Out:ssa ensimmäisen kerran Muyai Thai-harjoituksen. Ensimmäistä kertaa treeni tuntui kivalle! Ei ollut tunnetta, että en selviä loppuun asti. Lisäksi ikijumissa olevat hartiani myhäilivät tyytyväisyydestä nyrkkeilyliikkeiden jälkeen. Synttärilahjaksi saamani sykevyö näytti harjoituksen päätyttyä maksimisykkeeksi 165, ja kaloreita paloi 355 kcal. Ihan hyvin kai, tuo sykevyö on ihan hauska keksintö. Täytyisi perehtyä syvällisemmin noiden sykerajojen sielunelämään. Toisaalta ei haluaisi liikaakaan tuijotella rannetta, sen kuin vetäsi menemään.
lauantai 30. heinäkuuta 2016
Uusia haasteita, uusia tavoitteita.
Hohoo! Teinkin comebackin, Mietin hetken aloitanko ihan uuden blogin, mutta saman teeman kanssa jatketaan. Stoppi kirjoittamiselle taisi tulla uuden, haastavan työn takia. Fyysisesti raskaan työn lisäksi jatkoin kuntosalilla käyntiä sekä erinäisiä ryhmäliikuntatunteja. Sainkin painoni tippumaan 63 kg ja olin fyysisesti hyvässä kunnossa.
Sitten kävikin niin onnellisesti, että raskaustesti näytti plussaa! Siitäpä alkoikin jännä matka! Raskausaikana sain yhteensä kiloja n. 14. Kävin salilla ja tein kävelylenkkejä ihan viimeiseen asti, Loppuraskaudessa tulikin vähän probleemia. Synnytys oli vaikea, lapsi iso ja väärässä tarjonnassa. Vauva joutui heti teholle ja saimme hänet kotiin vasta 13 päivän ikäisenä.
Nyt onneksi täysin terve ja vilkas kaveri on jo yli vuoden ikäinen! Itse alan havahtumaan tästä vauvakuplasta, paluu töihin siintää jo :/ Raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen on kestänyt yllättävän kauan. sekä fyysisesti että psyykkisesti. Vartalo on muuttunut, aikaa on vähemmän ja väsymys on edelleenkin voimakkaasti läsnä. Tuo vipeltäjä ei ole vieläkään hokassut, miten kivaa olisi nukkua!
Raskauskiloja ei jäänyt loppujen lopuksi kuin muutama, mutta nyt vaa'an lukema on hilautunut koko ajan ylemmäs. Tuntuu, että tämä unenpuute jarruttaa koko projektia. Tällä hetkellä paino on siis n. 70 kg. Löysin (alennuskorista!) aikoinaan ostos-tv:ssä olleen Tap Out-treeniohjelman. Siitä innostuinkin ja olen parisen viikkoa saanut sitä tehtyä. Tosin ohjelman mukaisesti pitäisi tehdä 6 treeniä viikossa, mutta siihen en nyt ole ihan pystynyt, Kiinteytymistä olen havainnut varsinkin jalkojen osalta. Myös vyötäro on jonkin verran kaventunut. Nyt tämä blogi toimii taas mun motivaattorina. Mittoja laittelen myöhemmin.
Sitten kävikin niin onnellisesti, että raskaustesti näytti plussaa! Siitäpä alkoikin jännä matka! Raskausaikana sain yhteensä kiloja n. 14. Kävin salilla ja tein kävelylenkkejä ihan viimeiseen asti, Loppuraskaudessa tulikin vähän probleemia. Synnytys oli vaikea, lapsi iso ja väärässä tarjonnassa. Vauva joutui heti teholle ja saimme hänet kotiin vasta 13 päivän ikäisenä.
Nyt onneksi täysin terve ja vilkas kaveri on jo yli vuoden ikäinen! Itse alan havahtumaan tästä vauvakuplasta, paluu töihin siintää jo :/ Raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen on kestänyt yllättävän kauan. sekä fyysisesti että psyykkisesti. Vartalo on muuttunut, aikaa on vähemmän ja väsymys on edelleenkin voimakkaasti läsnä. Tuo vipeltäjä ei ole vieläkään hokassut, miten kivaa olisi nukkua!
Raskauskiloja ei jäänyt loppujen lopuksi kuin muutama, mutta nyt vaa'an lukema on hilautunut koko ajan ylemmäs. Tuntuu, että tämä unenpuute jarruttaa koko projektia. Tällä hetkellä paino on siis n. 70 kg. Löysin (alennuskorista!) aikoinaan ostos-tv:ssä olleen Tap Out-treeniohjelman. Siitä innostuinkin ja olen parisen viikkoa saanut sitä tehtyä. Tosin ohjelman mukaisesti pitäisi tehdä 6 treeniä viikossa, mutta siihen en nyt ole ihan pystynyt, Kiinteytymistä olen havainnut varsinkin jalkojen osalta. Myös vyötäro on jonkin verran kaventunut. Nyt tämä blogi toimii taas mun motivaattorina. Mittoja laittelen myöhemmin.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Takapakkeja
Täällä ollaan vaan ja junnaillaan. On ollut pääsiäistä, flunssaa ja viisaudenhammas-ongelmia. Tämän hetkistä painoa en ole mitannut, olen odottanut vähän otollisempaa hetkeä. Liikunta on nyt aiemmin mainittujen syiden takia jäänyt vähiin, vieläkin on aika tukkoinen olo eikä jumpalle ole uskaltautunut lähteä.
Vaihdoin taas eilen uuteen työpisteeseen perehtymään ja väsymys on ollut sen mukaista. En tiedä paljonko uutta tietoa voi kalloon enää mahtua, mutta perehdytyspisteitähän riittää vielä tämänkin jälkeen. Huhhuh. Toisaalta olo tuntuu väsyneemmältä, kuin niilla viikoilla kun kävin liikkumassa. Ehkä loppuviikosta uskaltautuisi jo hikoilemaan.
Töissä saa aika usein motivaatiota laihdutukseen. Siellä näkee ne ylipainon ja huonojen elämäntapojen tuotokset: kuluneet nivelet, sydän- ja verisuonisairaudet ym. Ei ne tietysti aina ole itseaiheutettuja, mutta suurin osa. No joo, saarnaaminen sikseen.
Vaihdoin taas eilen uuteen työpisteeseen perehtymään ja väsymys on ollut sen mukaista. En tiedä paljonko uutta tietoa voi kalloon enää mahtua, mutta perehdytyspisteitähän riittää vielä tämänkin jälkeen. Huhhuh. Toisaalta olo tuntuu väsyneemmältä, kuin niilla viikoilla kun kävin liikkumassa. Ehkä loppuviikosta uskaltautuisi jo hikoilemaan.
Töissä saa aika usein motivaatiota laihdutukseen. Siellä näkee ne ylipainon ja huonojen elämäntapojen tuotokset: kuluneet nivelet, sydän- ja verisuonisairaudet ym. Ei ne tietysti aina ole itseaiheutettuja, mutta suurin osa. No joo, saarnaaminen sikseen.
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Maanantai -masennus
Ugh, maanantai oli ihan niin hirveä kuin aina ennekin. Meillä oli viikonloppuna taas ihania vieraita käymässä, kylläpä muuten väsyttää sellaisen vajaa kolmivuotiaan tenavan perässä juokseminen! Kun saisi itselleen vielä jostain yhtäpaljon energiaa! Lisäksi on monta päivää ollut pientä flunssanoloista ilmassa, vielä en kuitenkaan ole sortunut sairastamaan. Jos sitä tämän päivän ottaisi ihan levon kannalta :)
Perjantaina puntarilla ei tapahtunut mitään järkyttävää, tulos oli 68,9kg. Käytiin vielä zumbailemassa perjantai-illasta, ja jenkkakahvat tuntuvat nyt olevan jo toipuneet järkytyksestä. Siitäs saavat hyväkkäät! Huomiseksi olin jotain ryhmäliikuntaa varaillut, katsellaan miten olo tästä kehittyy.
Tässä vähän piristys-yritystä maanantaille!
Perjantaina puntarilla ei tapahtunut mitään järkyttävää, tulos oli 68,9kg. Käytiin vielä zumbailemassa perjantai-illasta, ja jenkkakahvat tuntuvat nyt olevan jo toipuneet järkytyksestä. Siitäs saavat hyväkkäät! Huomiseksi olin jotain ryhmäliikuntaa varaillut, katsellaan miten olo tästä kehittyy.
Tässä vähän piristys-yritystä maanantaille!
lauantai 16. maaliskuuta 2013
Työn raskaan raataja
Aamupaino oli 68,8 kg. Jei! Nyt parin viikon aikana on tullut käytyä siellä kuntokeskuksessakin, ainoastaan zumbaa on tullut kokeiltua. Paljon siellä on eri vaihtoehtoja, nyt on vaan aloittanut sellaisesta tutusta ja turvallisesta :) Ja on kyllä mahtavia zumba-ohjaajia! Aika paljon on ohjaajastakin kiinni, että miten heittäytyy niihin liikkeisiin, eilisen tunnin jälkeen oikein tunnen miten jenkkakahvat kärsivät.
Jos tästä pikku hiljaa kunnostautuisi myös sinne salin puolelle ja kokeilemaan uusia ryhmäliikuntatunteja. Pari, kolme kertaa viikossakin kun jaksaisi käydä niin ehkä tästä johonkin kesäkuntoon ois mahkuja ;) Työ vaatii myös omat veronsa, uutta on niin paljon! Siihen kun lisätään kiire ja työvoimapula, niin aijai! Perehdytys ei oikein toimi, ja itse tuppaan ottamaan stressiä jos en heti jotain osaa. Vastavalmistuneena minulla on kuitenkin aika paljon opittavaa, mitä ei koulussa pysty oppimaan. Nuo vanhat konkarit työelämässä jakaa sitä "hiljaista tietoa", ja ilmeisesti minä opin parhaiten kantapään kautta. Onneksi tuolla ei ole sellaisia hälytyslaitteita, mitkä oon onnistunut testaamaan parissa viime työpaikassa :)
No joo, mutta ihan hyvin on kuitenkin mennyt, ajan kanssa opitaan. Ehkä sitä pääsee jo päivystämään ennen kesää. Nyt pitää rueta laittamaan huushollia kuntoon, meille tulee ihkuja vieraita viikonlopuksi :)
Jos tästä pikku hiljaa kunnostautuisi myös sinne salin puolelle ja kokeilemaan uusia ryhmäliikuntatunteja. Pari, kolme kertaa viikossakin kun jaksaisi käydä niin ehkä tästä johonkin kesäkuntoon ois mahkuja ;) Työ vaatii myös omat veronsa, uutta on niin paljon! Siihen kun lisätään kiire ja työvoimapula, niin aijai! Perehdytys ei oikein toimi, ja itse tuppaan ottamaan stressiä jos en heti jotain osaa. Vastavalmistuneena minulla on kuitenkin aika paljon opittavaa, mitä ei koulussa pysty oppimaan. Nuo vanhat konkarit työelämässä jakaa sitä "hiljaista tietoa", ja ilmeisesti minä opin parhaiten kantapään kautta. Onneksi tuolla ei ole sellaisia hälytyslaitteita, mitkä oon onnistunut testaamaan parissa viime työpaikassa :)
No joo, mutta ihan hyvin on kuitenkin mennyt, ajan kanssa opitaan. Ehkä sitä pääsee jo päivystämään ennen kesää. Nyt pitää rueta laittamaan huushollia kuntoon, meille tulee ihkuja vieraita viikonlopuksi :)
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Sanoista tekoihin!
No nyt on hankittu jäsenyys paikalliselle kuntoklubille. Saapi käydä salilla ja ryhmäliikuntatunneilla, on hintakin kyllä sen mukainen. Vielä ei olla päästy kokeilemaan, kun meinaa flunssa iskeä. Eiköhän sitä ensi viikolla kuitenkin jo pääse vauhtiin, oli nimittäin tosi paljon eri vaihtoehtoja. Sillä silmällä katselin ainakin pilatesta, kahvakuulailua ja zumbaa.
Painoa en nyt ole mitannut, ehkä ensi perjantaina sitten. Töissä on pitänyt kiirettä ja siirryn jo ensi viikolla seuraavaan perehdytyspaikkaan. Omasta mielestä tämä "perehdytys" minkä sain edellisessä työpisteessä, oli kyllä niin hataraa että olisin tarvinnut vielä viikkotolkulla aikaa päästäkseni kunnolla kärryille. Kukaan ei oikein omaehtoisesti kerro mitään, vaan kaikki on kysyttävä erikseen. Tuntuu, että koko vastuu perehdytyksestä on omassa niskassa. Totta kai itse on vastuussa omasta oppimisestaan, se on itsestään selvää. Mutta olisi mukava jos edes joskus joku kertoisi kysymättäkin, perehdyttäisi, eikä kaikkia pikku juttuja tarvitsisi kokeilla kantapään kautta.
No, eiköhän se taas tästä. Oli pakko vähän purnata. Loikoisaa sunnuntain jatkoa!
Painoa en nyt ole mitannut, ehkä ensi perjantaina sitten. Töissä on pitänyt kiirettä ja siirryn jo ensi viikolla seuraavaan perehdytyspaikkaan. Omasta mielestä tämä "perehdytys" minkä sain edellisessä työpisteessä, oli kyllä niin hataraa että olisin tarvinnut vielä viikkotolkulla aikaa päästäkseni kunnolla kärryille. Kukaan ei oikein omaehtoisesti kerro mitään, vaan kaikki on kysyttävä erikseen. Tuntuu, että koko vastuu perehdytyksestä on omassa niskassa. Totta kai itse on vastuussa omasta oppimisestaan, se on itsestään selvää. Mutta olisi mukava jos edes joskus joku kertoisi kysymättäkin, perehdyttäisi, eikä kaikkia pikku juttuja tarvitsisi kokeilla kantapään kautta.
No, eiköhän se taas tästä. Oli pakko vähän purnata. Loikoisaa sunnuntain jatkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)