Tietoja minusta

Pyöreä parikymppinen naisenalku. Opiskelun ohessa tarkoituksena pudottaa painoa takaisin normaalilukemiin. Lisäksi avoparin arkea ja normielämän kiemuroita.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Vapaus (ja tauti) koittaa!

Arvasin tämän! Eilen oli virallinen viimeinen koulupäivä ja oli jo pientä yskää. Tänään heräsin siihen, että räkää on poskionteloista alimpiin kylkiluihin asti. Kurkku on kipeä, yskä rohisee, kuukautiset menossa ja viisaudenhammas jomottaa leukaa. Meikä on tunnetusti kova valittamaan, ja nyt tuntuu olevan oikeasti aihettakin :D Se on kyllä vinkeetä, että ihmeesti sitä lykkää sairastumiset vapaa-aikaan. Valehtelematta en ole viettänyt yhtään sairaslomapäivää kolmen viime kesän työjakson aikana. Koulussa on aika jäykkä systeemi, eikä sairastamiseen ole paljoa aikaa, joten nyt on sitten ilmeisesti hyvä sairastaa.

Tästä alkaakin minulla loma, joka päättyy päivänä x. Yksi viikko minulla on ensi kuussa töitä sijaisena, sen jälkeen jatkan tätä lomailua. Joulukuun olen vielä opiskelijan statuksella, kun tutkintotodistus ja Valviran laillistukset on vetämässä. Eiköhän tässä kohta pidä mennä työkkäriin ilmoittautumaan, jos mitään ei tapahdu. En ole nyt aktiivisesti vielä muilta paikkakunnilta kysellyt, kun olen yhden työpaikan vastausta odotellut. En pidä kyllä todennäköisenä että sinne jo tammikuussa pääsisi töihin :/ toisaalta maisemanvaihdos kiehtoo. Jos olisin sinkku, olisin varmaan jo muuttamassa tälläkin hetkellä. Miehellä vain on työpaikka täällä, ja hän ei haluaisi muuttaa. Jotain kompromissin poikasta tässä on lähettävä neuvottelemaan :)

Paino varmaan seilaa pikkuisen, viime viikolla oli todella hyvä olla eikä housut puristanut. Nyt on taas vähän eri fiilis, on kyllä syömisetkin menneet ihan miten sattuu. Kovasti taas miehelle vannoin meneväni salille, kunhan alkaa loma, mutta ei näillä keuhkoilla lähdetä nyt mihinkään. Saa nähdä miten kauan tauti kestää, se voi olla että sairastaa nyt sitten 3,5 vuoden edestä. Ajattelinkin laittaa jonkun ihku-lälly-leffan pyörimään ja palata koomaamaan sohvalle. Ehkä Ylpeys ja ennakkoluulo- maraton olisi ajankohtainen :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti