Tietoja minusta

Pyöreä parikymppinen naisenalku. Opiskelun ohessa tarkoituksena pudottaa painoa takaisin normaalilukemiin. Lisäksi avoparin arkea ja normielämän kiemuroita.

lauantai 17. joulukuuta 2011

LOMA!

Ihana joululoma tuli vihdoin ja viimein! Tuo pitkä harjoittelujakso veti aika piippuun, eri asia jos voisit olla koko ajan samassa paikassa, samojen ihmisten  ja laitteiden parissa. Jakson loppuvaiheessa paikka vaihtui kuitenkin viikon välein ja ohjaaja miltei joka päivä. Noh, nyt lepiä, koska tammikuussa alkaa taas seuraavat 12 viikkoa samaa rumbaa.

En ole jaksanut keskittyä aktiivisesti painonpudotukseen, mutta olen ihan perushyötyliikunnalla ja normisyömisellä jatkuvasti tiputtanut painoa. En huimasti, mutta kumminkin. Eilen vaaka näytti 69,4 kg. Kymmenen kilon pudottaminen oli todella hyvä kannustin, nyt kun paino on tippunut todella hitaasti, tuntuu että sitä junnaa paikoillaan. Mutta onneksi ei, 10 kilon pudottaminen vei noin 9 kk ja seuraavat kilot vievät vielä kauemmin.

Vielä kun saisi itsensä aktiivisemmaksi liikkumaan. En ole käynyt kuntosalilla, en vesijuoksemassa, en ole tanssinut enkä zumbannut. Minä vain olen ja yritän suoriutua koulusta ja kodinhoidosta. Nyt alkaa tuntua, että ehkä saisin enemmän energiaa, jos harrastaisin enemmän liikuntaa tuon pakollisen paikasta paikkaan kävelyn lisäksi. Kynnys lähteä vain on noussut ja noussut. Jospa tuossa keväämmällä valoistumisen myöta jaksaisi enemmän panostaa monipuolisempaan liikuntaan.

Joulun tulo aiheuttaa taas totuttua syömisstressiä. Syötyä tulee aina liikaa ja se kuuluu jouluun, mutta juuri kun olen päässyt tuon 70 kilon alle, en haluaisi sitä enää ylittää. Tiedän, että jouluinen turvotus varmasti parissa viikossa (?) lähtee, mutta pienoinenkin takapakki aina alkaa ahdistaa. Sitä on vissiin suojeltava itseään totuudelta ja käytävä vaa'alla vasta helmikuussa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti