Ilahdutti viime viikonloppuna läheiseni kommentti "Sinä olet TAAS laihtunut!". Näimmehän vasta parisen viikkoa sitten. Joten toivo on korkealla pudotuksen suhteen. Toisaalta on ollut ihanaa käydä näin harvennetusti vaa'alla. Ajatukset eivät pyöri niin paljoa päivittäin laihdutuksen ympärillä, vaan tästä ruokavaliosta ja -rytmistä sekä liikkumisesta on tullut jo aika arkipäiväinen juttu. Tähän minä aikaisemmin pyrin, nyt on ylläpidon aika.
Näin syksyn pimeydessä ja kylmyydessä meinaa tuo liikkuminen tuntua jotenkin ylitsepääsemättömän vaikealta. Ja nälkä on, jatkuvasti. Mieluiten söisin suklaata tällä hetkellä. Mutta ei, lenkille se on lähdettävä. Tulisi edes sitä lunta! Tämä jatkuva vesisade ja synkkyys masentaa kenet tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti