Nyt minä sen tein ja hankin ne patterit siihen vaakaan! Kauhulla ootan perjantaita, jolloin aattelin monen (?) viikon jälkeen punnita ihteni. Välillä tuntuu, että kiloja on tullut tässä vaakatauon aikana rutkasti lisää, housut kiristää ja maha pullottaa. Nyt on taas sellainen kausi, että paino tuntuu hiukan tippuneen. Että saapi vain arvailla kuinka käy.
Tää mun reippailu on vähän taantunut syksyn tullen. En ole jaksanu moneen viikkoon tehdä kotona ollenkaan salaattia, vaan ajattelen sen salaattimäärän riittävän minkä syön päivällä harjoittelussa/koulussa. Sehän on selvää että vedätän itteäni ihan täysin, mutta kun ei jaksa/huvita! Nytkin jääkaappi on aika vähällä ruualla, olin harkkapäivän jälkeen vielä parisen tuntia töissä niin en jaksanut yksinkertaisesti mennä kauppaan.
Stressitaso alkaakin nousta nyt mitä lähemmäksi joulukuu tulee. Viimoset tehtävät ja opparin palautus alkaa olla jo käsillä! Tuliko tämä päivä sittenkin?! Noh, siihen on vielä aikaa. Turha vielä hurrata. Töistäkään ei ole vielä tietoa, eikä myöskään tarviaako muuttaa vai ei. Minun luonteelle ei käy tämmöinen epätietoisuus. Ajatuksena epämääräisen pituinen työttömyys ja sijaisuuksien kalastelu ei houkuta, mutta pakko kait se on vain odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti